Wellea.fi (400 x 200 px) (1)

Oksidatiivinen stressi – Mitä siitä olisi hyvä tietää?

Oksidatiivinen stressi on epätasapainoa kehossa olevien vapaiden radikaalien ja antioksidanttien välillä. Vapaat radikaalit ovat lähtökohtaisesti happiradikaaleja, joita syntyy kun happiatomit tai kaksiatomiset, yksinkertaisella kemiallisella sidoksella muodostuneet happimolekyylit vastaanottavat rakenteeseen yhden elektronin lisää. Nämä happi- eli superoksidiradikaalit ovat parittoman elektronin takia erittäin reaktiivisia. Vapaalla radikaalilla voidaan myös tarkoittaa parittoman elektronin omaavia typpi-ioneja tai -molekyylejä. Vapaat radikaalit reagoivat hyvin herkästi muiden aineiden kanssa, mikä voi johtaa hallitsemattomiin ja pitkiin radikaalireaktioketjuihin. Vapaita radikaaleja syntyy ihmisen kehossa luonnollisena osana aineenvaihduntaa ja niillä on myös tärkeä tehtävä kehossa, sillä ne välittävät tietoa solujen välillä. Liiallinen vapaiden radikaalien määrä kehossa on kuitenkin haitallista ja johtaa kehon oksidatiiviseen stressiin eli hapetusstressiin. Antioksidantit ovat aineita, joiden rakenneosa, yleensä molekyyli, voi luovuttaa elektronin vapaalle radikaalille. Kun vapaa radikaali vastaanottaa elektronin, se stabiloituu eli muuttuu vähemmän reaktiiviseksi. Antioksidantit eivät kuitenkaan itse muutu epävakaiksi elektronin luovuttamisen myötä ja siten ne ehkäisevät oksidatiivista stressiä. Tässä artikkelissa kerromme oksidatiivisen stressin syistä ja vaikutuksista kehoon sekä sen ehkäisemisestä ja vähentämisestä. Lisäksi käsittelemme oksidatiivisen stressin vaikutusta ihoon. 

Oksidatiivisen stressin vaikutukset kehoon

Hapettuminen on normaali ja välttämätön kehossa tapahtuva prosessi. Oksidatiivista stressiä syntyy, kun vapaiden radikaalien toiminnan ja antioksidanttiaktiivisuuden välillä on epätasapaino. Kun vapaat radikaalit toimivat oikein, ne voivat auttaa torjumaan taudinaiheuttajia toimimalla solujen vuorovaikutuksen välittäjinä.

Kun vapaita radikaaleja on enemmän kuin mitä antioksidantit pystyvät pitämään tasapainossa, vapaat radikaalit voivat alkaa vahingoittaa kehon soluja ja erityisesti rasvakudosta, DNA:ta ja proteiineja. Proteiinit, lipidit ja DNA muodostavat suuren osan ihmisen kehosta, joten vauriot voivat ajan myötä johtaa moniin sairauksiin. Tällaisia sairauksia ovat mm.

  • diabetes
  • ateroskleroosi tai verisuonten kovettuminen
  • tulehdukselliset tilat
  • korkea verenpaine
  • sydänsairaus
  • neurodegeneratiiviset sairaudet, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin tauti
  • syöpä.

Oksidatiivinen stressi edistää myös solujen vanhenemista ja ikääntymistä.

Oksidatiivisen stressin oireet

Edellä mainittujen sairauksien lisäksi oksidatiivinen stressi voi aiheuttaa muitakin oireita kuten

  • väsymystä
  • muistin menetystä tai aivosumua
  • lihas- ja/tai nivelkipua
  • ryppyjä
  • harmaita hiuksia
  • heikentynyttä näköä
  • päänsärkyä
  • meluherkkyyttä
  • alttiutta infektioille
  • epävakaita verensokeritasoja.

Oksidatiivisen stressin syyt

Jokainen keho tuottaa vapaita radikaaleja luonnollisesti. Tämä on normaalia ja osa kehon monimutkaista järjestelmää pitää itsensä terveenä. Jos kehon käytettävissä ei ole tarpeeksi antioksidantteja, jotka pitävät vapaat radikaalit tasapainossa ja ehkäisevät hallitsemattomia ketjureaktioita, vapaat radikaalit alkavat tehdä tuhoa soluille. Lisäksi ympäristö voi altistaa vapaille radikaaleille, mikä voi johtaa niiden ja antioksidanttien väliseen epätasapainoon. Tällaisia altistavia tekijöitä ovat mm.

  • otsoni
  • tietyt torjunta-aineet ja puhdistusaineet
  • tupakansavu
  • säteily
  • ilmansaasteet

Lisäksi runsaasti valkoista sokeria, rasvaa ja alkoholia sisältävä ruokavalio voi myös edistää kehon vapaiden radikaalien tuotantoa ja aiheuttaa oksidatiivista stressiä.

Oksidatiivisen stressin hoito ja ehkäisy

On mahdotonta täysin välttää vapaille radikaaleille altistumista ja oksidatiivista stressiä. On kuitenkin asioita, joita voi tehdä minimoidakseen oksidatiivisen stressin vaikutukset kehossa. Tärkeintä on lisätä kehon antioksidanttipitoisuutta ja vähentää vapaiden radikaalien muodostumista.

Yksi tapa ehkäistä oksidatiivista stressiä on varmistaa, että saa riittävästi antioksidantteja ruokavaliosta. Erilaisia hedelmiä ja vihanneksia kannattaa sisällyttää runsaasti päivittäiseen ruokavalioon. Kehon antioksidanttipitoisuutta lisääviä hedelmiä ja kasviksia ovat esimerkiksi

  • erilaiset marjat
  • kirsikat
  • sitrushedelmät
  • luumut
  • tummat lehtivihreät kuten lehtikaali
  • parsakaali
  • porkkanat
  • tomaatit
  • oliivit.

Muita esimerkkejä hyvistä antioksidanttien lähteistä ovat:

  • kala ja pähkinät
  • E-vitamiini
  • C-vitamiini
  • kurkuma
  • vihreä tee
  • melatoniini
  • sipuli
  • valkosipuli
  • kaneli.

Oksidatiivinen stressi ja liikunta sekä muut elintavat

Koska liiallinen sokerin, rasvan ja alkoholin käyttö altistaa vapaiden radikaalien ja antioksidanttien epätasapainolle, muutkin terveelliset elämäntavat voivat myös ehkäistä tai vähentää oksidatiivista stressiä. Tässä joitain elintapoja, jotka kannattaa pitää mielessä:

  • Säännöllinen, teholtaan kohtalainen treenaaminen. Sopiva treeni on yhdistetty korkeampiin luonnollisiin antioksidanttitasoihin ja oksidatiivisen stressin aiheuttamien vaurioiden vähenemiseen. Säännöllinen liikunta on yhdistetty pidempään elinikään, hitaampaan ikääntymiseen ja alentuneeseen syövän ja muiden sairauksien riskiin. Liian rankka treeni voi sen sijaan edesauttaa vapaiden radikaalien syntymistä.
  • Tupakoinnin lopettaminen ja tupakoimattomuus. Kannattaa myös välttää altistumista passiiviselle tupakoinnille.
  • Kemikaalien huolellinen ja asianmukainen käsittely ja niiltä suojautuminen. Tämä pitää sisällään niin puhdistuskemikaalien, kosmetiikan, torjunta-aineiden että elintarvikkeiden käsittelyn. Myös tarpeetonta säteilyaltistusta on syytä välttää.
  • Ympäristötietoisuus. Koska ympäristön saasteen ja alailmakehässä kasvihuonekaasuksi luokiteltava otsoni saattavat altistaa oksidatiiviselle stressille, omassa elämässä kannattaa tehdä ympäristöystävällisiä valintoja niin ruoan, liikkumisen kuin käytettyjen tuotteiden suhteen.
  • Aurinkorasvan käyttäminen ympäri vuoden. Aurinkosuojavoide ehkäisee ultraviolettivalon iholle aiheuttamia vaurioita.
  • Alkoholinkäytön vähentäminen. Alkoholi on yksi ikääntymistä ja vapaiden radikaalien syntymistä edistävistä tekijöistä.
  • Riittävä uni. Runsas uni on erittäin tärkeää tasapainon ylläpitämiseksi kaikissa kehon järjestelmissä. Uni vaikuttaa aivojen toimintaan, hormonien tuotantoon, antioksidanttien ja vapaiden radikaalien tasapainoon ja moniin muihin asioihin. Aikuisen unentarve on yleensä 7-8 tuntia yössä.
  • Ylensyönnin ja napostelun välttäminen. Tutkimukset (1) ovat osoittaneet, että ylensyöminen ja jatkuva syöminen pitävät kehon oksidatiivisen stressin tilassa useammin kuin jos syö sopivin väliajoin pieniä tai kohtalaisia ​​annoksia.

Oksidatiivinen stressi ja iho

Miten oksidatiivinen stressi vaikuttaa ihoon? Pitkittynyt oksidatiivisen stressi nopeuttaa ihon ikääntymisprosessia. Erityisesti se edistää kollageeni- ja elastiinikuitujen häviämistä, mikä johtaa hienoihin ryppyihin, roikkumiseen ja rakennemuutoksiin ihossa. Oksidatiivinen stressi voi myös edesauttaa maksaläiskien ja muiden pigmenttimuutosten syntymistä. Kyse ei kuitenkaan ole vain näistä ikääntymisen merkeistä – oksidatiivinen stressi vaikuttaa ihon perustoimintoihin: Oksidatiivinen stressi huonontaa ihon luontaista vastustuskykyä, lisää ihon herkkyyttä ja ärsytystä, aiheuttaa sameutta ja vähentää kosteutta.

Riittävä antioksidanttien saaminen ja terveelliset elintavat ehkäisevät monilta osin vapaiden radikaalien tekemiä tuhoja. Kuitenkin iho, varsinkin kasvojen iho, on jatkuvasti altis ympäristöstä tuleville vapaille radikaaleille sekä monille kemikaaleille. Tästä syystä myös ihonhoidossa on hyvä kiinnittää huomiota oksidatiivisen stressin estämiseen ja vähentämiseen. Tämän voi tehdä lisäämällä ihonhoitorutiiniin antioksidanttipitoisia tuotteita. Hyviä ihonhoidossa käytettyjä antioksidantteja ovat C-, A- ja E-vitamiinit sekä niasiiniamidi ja kolmesta aminohaposta muodostuva glutationi. Myös Q10 -koentsyymi on kehon luonnollinen antioksidantti. Edellä mainituista C-vitamiini on erityisen hyödyllinen antioksidantti iholle, sillä sen tukee kollageenin tuotantoa, silottaa ihon rakennetta ja stabiloi jo olemassa olevaa kollageenia. Lisäksi C-vitamiini suojaa UV-säteilyn aiheuttamilta vaurioilta, vähentää pigmenttimuutoksia. Täältä voi lukea lisää tietoa C-vitamiinista ihonhoidossa sekä vertailun parhaista C-vitamiiniseerumeista.

Lopuksi

Vaikka vapaat radikaalit ja antioksidantit ovat osa kehon luonnollista toimintaa, oksidatiivista stressiä esiintyy, kun vapaat radikaalit ja antioksidantit ovat epätasapainossa. Oksidatiivinen stressi voi vahingoittaa monia kehon kudoksia, mikä voi johtaa useisiin sairauksiin ajan myötä.

Vaikka kukaan ei voi täysin välttää vapaille radikaaleille altistumista, jokainen voi tehdä elämäntapavalintoja ruokavalion, liikunnan ja ympäristön suhteen auttaakseen kehoa pitämään itsensä tasapainossa ja ehkäisemään vaurioita ja sairauksia.

Tutkimukset:

(1) https://www.hindawi.com/journals/omcl/2011/194586/

 

Lähteet:

https://www.healthline.com/health/oxidative-stress

https://www.duodecimlehti.fi/duo40364

https://www.mindbodygreen.com/articles/what-is-oxidative-stress-and-what-does-it-do-to-skin

https://www.medicinenet.com/what_does_oxidative_stress_mean/article.htm