Jokainen on varmasti joskus sairastanut flunssan, nyrjäyttänyt nilkkansa, viiltänyt itseään veitsellä vihanneksia pilkkoessaan tai joutunut mehiläisen pistämäksi ja siten nähnyt tulehduksen vaikutukset omakohtaisesti. Tulehdus voi tuottaa kipua, punoitusta, turvotusta tai nostaa kehon lämpötilaa. Oireet ovat osa kehon puolustusmekanismia, joka pyrkii torjumaan infektiota ja korjaamaan kudosvaurioita. Tätä kutsutaan akuutiksi tulehdukseksi ja se on elintärkeä ja luonnollinen osa ihmisen kehon toimintaa. Matala-asteinen eli hiljainen tulehdus on kroonistunut tulehdustila, joka voi olla jopa oireeton ja joka johtuu kehon luonnollisen immuunijärjestelmän häiriintymisestä. Hiljaisen tulehduksen tunnistaminen ja kehon palauttaminen luonnolliseen immuunitasapainoon on erittäin tärkeää terveyden ja monien sairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen ehkäisemisen kannalta.
Akuutti tulehdus vai krooninen tulehdus?
Loukkaantumiset ja infektiot aiheuttavat akuutin tulehduksen, joka on elimistön nopean vasteen mekanismi. Mekanismin tavoitteena on päästä eroon ulkoisesta uhkatekijästä ja palauttaa keho tasapainotilaan. Tällöin kehossa vapautuu kemikaaleja, joiden seurauksena joukko valkosoluja liikkuu loukkaantumiskohtaan. Valkosolut työskentelevät tulehduksen aiheuttajaa vastaan ja pyrkivät korjaamaan sen aiheuttamia vahinkoja. Tulehdusta on kahta tyyppiä; tartuntatulehdusta eli infektiota ja ärsyttävää kudosreaktiota eli inflammaatiota. Akuutti tulehdus voi olla näistä tyypeistä kumpaakin ja se yleensä paranee nopeasti, tuntien tai päivien aikana. Matala-asteinen tulehdus on tyypiltään inflammaatiota.
Krooninen matala-asteinen tulehdus voi alkaa samanlaisen tulehdusprosessin kautta kuin akuutti tulehdus. Tällöin keho yrittää päästä eroon siitä, minkä immuunijärjestelmä tulkitsee vieraaksi vastustajaksi. Joskus tästä voi tulla jatkuva tila, jossa keho tulkitsee uhkana jotain, joka ei ole terveydelle haitallista. Tällöin elimistö reagoi virheellisesti omiin kudoksiinsa ja tuottaa tulehdusta niitä vastaan. Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat autoimmuunisairaudet kuten nivelreuma, tyypin 1 diabetes, haavainen paksusuolentulehdus ja MS-tauti eli multippeliskleroosi. Autoimmuunisairaudet eivät aina liity hiljaiseen tulehdukseen ja krooninen matala-asteinen tulehdus voi muhia kehossa myös täysin oireettomana. Tulehdus voi olla seurausta mm. epäterveellisistä elintavoista, stressistä tai painonnoususta.
Matala-asteinen tulehdus
Inflammaatio tyypillisesti lisää verenvirtausta, kasvattaa verisuonten seinämien läpäisevyyttä, aiheuttaa tulehdussolujen hakeutumista vaurioituneelle alueelle, käynnistää immunologisia mekanismeja ja aiheuttaa punoitusta, kuumotusta ja kipua. Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että hiljaisessa tulehduksessa tavallisia tulehdusoireita ei havaita. Sen sijaan matala-asteisesta tulehduksesta kärsivällä saattaa ilmetä väsymystä, uupumusta, lihas- ja nivelkipuja, ummetusta tai muita ruoansulatuselimistön vaivoja kuten närästystä, painonnousua, kuumotusta tai kutinaa. Tulehdustila voi liittyä jopa psyykkiseen terveyteen. JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että masennus voi näyttäytyä aivoissa korkeampana tulehdustilana riippumatta mistään fyysisistä sairauksista. Siten myös masennus, ahdistus ja mielialavaihtelut voivat olla merkki matala-asteisesta tulehduksesta. Hiljainen krooninen tulehdus voi aiheuttaa jatkuvaa sairastelua tai infektioita.
Mikä aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen?
Hiljainen krooninen tulehdus voi olla peräisin monesta kehon osasta kuten rasvakudoksesta, iholta, suolistosta, nivelistä tai keuhkoista. Tällöin esimerkiksi rasvakudoksesta erittyy tulehdusta lisääviä välittäjäaineita. Tulehdusta lisäävien välittäjäaineiden lisääntyessä tulehdukselta suojaavien välittäjäaineiden pitoisuus pienenee. Lisäksi geeneillä voi olla vaikutusta inflammaation kroonistumiseen. Matala-asteinen tulehdus johtuu normaalin tulehdusprosessin päättymisen häiriintymisestä. Tulehdusprosessin päättyminen voi häiriintyä, jos kehossa ei ole saatavilla riittävästi antioksidantteja ja muita tulehdusta laskevia molekyylejä tai jos kehossa tuotetaan jatkuvasti liikaa pro-inflammatorisia eli tulehdusta aiheuttavia molekyylejä. Tällöin keho ei saa signaalia lopettaa tulehdusta ja ylläpitää sitä. Matala-asteista kroonista tulehdusta voi aiheuttaa esimerkiksi jatkuva matala-asteinen altistuminen toksiineille eli elävien organismien tuottamille myrkyille, joita keho ei pysty tehokkaasti poistamaan tai mikrobin aiheuttama akuutti tulehdus, jota keho ei pysty praantamaan. Kuten aiemmin on mainittu, myös autoimmuunisairaudet voivat aiheuttaa tulehdusta. Lisäksi vapaat radikaalit, AGE-yhdisteet, joita syntyy mm. paistamisen ja grillaamisen yhteydessä, hapetusstressi ja elimistön energia-aineenvaihdunnassa ongelmia aiheuttava mitokondrioiden toimintahäiriö ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat matala-asteisen tulehduksen syntymiseen.
Matala-asteiselle tulehdukselle altistavia tekijöitä ovat ikääntyminen, lihavuus ja metabolinen oireyhtymä, tulehdusta lisäävä ruokavalio, tupakointi, testosteronin (miehillä) tai estrogeenin (naisilla) matala taso, pitkittynyt stressi, univaikeudet tai unenpuute, allergeenit ja ympäristömyrkyt sekä epätasapainossa oleva suoliston mikrobiomi.
Matala-asteiseen tulehdukseen liittyvät sairaudet
Krooninen hiljainen tulehdus ja sen tuottamat haitalliset kemikaalit voivat edesauttaa seuraavien sairauksien puhkeamista:
- Alzheimerin tauti ja muut dementian muodot
- Syöpä
- Ahdistus ja masennus
- Korkea verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet ja aivohalvaus
- Tyypin 2 diabetes
- Allergiat ja astma
- Ihosairaudet, kuten akne, ekseema ja psoriaasi
- Niveltulehdus
- Tulehdukselliset suolistosairaudet
- Krooninen munuaissairaus
Lisäksi pitkään jatkunut hiljainen tulehdus jouduttaa kehon ikääntymistä.
Matala-asteisen tulehduksen toteaminen
Jos altistuu jollekin tai joillekin matala-asteiselle tulehdukselle altistavista tekijöistä tai kärsii siihen yleisesti liittyvistä oireista, on hyvä hakeutua tutkimuksiin. Kroonista hiljaista tulehdusta voidaan mitata useammallakin laboratoriokokeella, mutta yleisimmin sen toteamiseen käytetään herkkää CRP-mittausta. CRP on maksasolujen tuottama valkuaisaine, jota on tulehduksen aikana veressä tavallista enemmän. Matala-asteisessa tulehduksessa CRP-arvo on vähintään 2-3 mg/l kun taas akuutissa tulehduksessa arvo on huomattavasti korkeampi. Jos henkilöllä ei tiettävästi ole akuuttia tulehdusta, hieman kohonnut CRP-arvo voi viitata hiljaiseen tulehdukseen.
Muita laboratoriokokeita, joiden avulla kehon tulehdustilaa voi selvittää ovat veren globuliineja mittaava seerumin proteiinielektroforeesi (SPE), fibrinogeeni, pro-inflammatoriset sytokiinit kuten TNF-alfa, IL1-beeta sekä kehon tulehdustiloista tarkemmin kertovat IL-6- ja IL-8 -markkerit.
Matala-asteisen tulehduksen hoito
Ruokavalio ja painonhallinta
Jos krooninen matala-asteinen tulehdus ei johdu jostain sairaudesta kuten 1-tyypin diabeteksestä, elintavat ja ruokavalio ovat sekä hoidon että ehkäisyn peruspilareita. Painoa kannattaa hallita sekä ruokavalion että liikunnan avulla. Ruoan suhteen kannattaa noudattaa ns. anti-inflammatorista eli tulehdusta lievittävää ruokavaliota. Anti-inflammatorinen ruokavalio sisältää pääasiassa hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä, täysjyvätuotteita, rasvaista kalaa kuten lohta ja tonnikalaa sekä terveellisiä ölljyjä kuten oliiviöljyä. Näiden sijaan runsaasti sokeria ja valkoista vehnää sisältäviä tai pitkälle prosessoituja elintarvikkeiden syömistä pitää rajoittaa. Alkoholin nauttiminen kannattaa rajoittaa yhteen tai kahteen päiväannokseen ja viikkotasolla pysyä kohtuukäytön rajoissa. Täältä löytyy tarkempaa tietoa anti-inflammatorisesta ruokavaliosta ja ruoista, jotka altistavat tulehdukselle. Suoliston mikrobiomin hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää. Täältä voi lukea artikkelimme suoliston hyvinvoinnista ja sen tukemisesta.
Liikunta, lepo ja rentoutuminen
Uusimpien tutkimusten mukaan tulehduksen lievittämiseen sopii parhaiten pitkäkestoisen treenin ja voimaharjoittelun yhdistäminen. Aerobista liikuntaa pitäisi harjoittaa 150 minuuttia viikossa ja voimaharjoittelua vähintään kahdesti. Aikuiselle sopiva unimäärä on 7-8 tuntia yössä. Stressiä voi lieventää harjoittamalla rentouttavia aktiviteetteja kuten tekemällä rentoutusharjoituksia, meditoimalla tai joogaamalla. Lisätietoa rentoutumisesta ja ilmaisia rentoutusvideoita löytyy täältä.
Tupakointi
Tupakointi kannattaa lopettaa sekä muiden terveyshyötyjen että tulehduksen takia. Adiponektiini -niminen välittäjäaine hillitsee matala-asteista tulehdusta ja toimii keskeisenä säätelijänä tulehdusta lisäävien ja estävien välittäjäaineiden verkostossa. Tutkimusten mukaan tupakoivilla naisilla kehon adiponektiinipitoisuus on matalampi kuin tupakoimattomilla, mikä viittaa siihen, että erityisesti tupakoivat naiset ovat alttiita matala-asteiselle tulehdukselle ja siihen liittyville sairauksille.
Lopuksi
Matala-asteista tulehdusta voi onneksi hoitaa muuttamalla elintapoja. Jos epäilee potevansa matala-asteista tulehdusta, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, sillä tulehduksen olemassaolo on helppo määrittää verikokeiden avulla. Anti-inflammatorinen ruokavalio ja tulehdusta lievittävät elintavat hyödyttävät muitakin kuin kroonisesta hiljaisesta tulehduksesta kärsiviä. Runsaasti kasviksia ja hyviä öljyjä sisältävä sekä punaisen lihan nauttimisen rajoittamista suositellaan kaikille. Matala-asteinen tulehdus kannattaa ottaa vakavasti myös siihen liittyvien sairauksien takia. Näihin sairauksiin sairastumisen riski pienenee, kun tulehdus saadaan hallintaan.
Lähteet:
https://www.health.harvard.edu/staying-healthy/all-about-inflammation
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4579563/
https://biohakkerikauppa.com/blogs/biohakkerin-uutiset/hiljainen-tulehdus-miten-saat-sen-hallintaan-elamantavoilla
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/kyteeko-suolistossasi-hiljainen-tulehdushttps://apteekinainoa.fi/artikkeli/matala-asteinen-tulehdus/